TAPAHTUI EDELLISESSÄ JAKSOSSA.

Seuramme on perustettu 2004, jolloin pitkäaikainen puheenjohtajamme Antti Lehtinen käynnisti hommat paikallisen skeittiporukan kanssa, jotta skeittareiden ääntä saadaan kuuluviin tässä kaupungissa ja jotta saisimme oman skeittihallin. Niin kävikin ja Salmirannan skeittihalli palveli meitä (väliaikasella statuksella) 14-vuotta. Jokaisen harrastajan oli mahdollista harjoitella taitojaan ympäri vuoden. Kaupunki maksoi vuokran ja JYRU ry pyöritti talkoovoimin hallia. Käytännössä valvomassa, siivoamassa ja rahastamassa oli nuoret skeittarit itse (myös allekirjoittanut kaksi vuotta), palkkana skeitata ilmaiseksi läpi talven.
Kaksi talvea sitten, yli 10:n vuoden toiminnan jälkeen Salmirannan skeittihallin rakennus oli purkukunnossa ja jäimme tyhjän päälle. Heräsimme kaikki tilanteeseen myöhässä. Mitä nyt?

Mitään ei kuulunut ja kaupungin väki ei tiennyt mitä tehdä ja kiinnostus oli nollissa. Kuin myös meilläkin. Halusimme vain pyytää, mutta mitään emme osannet porukalla tehdä asian eteen. Meidän piti koota rivimme ja aloitettava alusta.

Tuntui että itse hyppäsin uppoavan laivan kyytiin vajaa kaksi vuotta sitten.. seuratoiminta ja jäsenet oli nollissa eikä kukaan uskonut mihinkään ja kuulin viereisiltä skeittikavereiltanikin kommentteja et “sit uskon vasta kun on halli”. Hädän hetkellä jokaisen pitäisi yhdistyä tiiviiksi nipuksi, lämmittää toinen toistaan ja lähteä yhdessä duunaamaan. Helposti siinä käy niin että jokainen lähtee selviytymään omiin suuntiin. Moni muutti kaupungista pois hallittomuuden takia.

Talvella 19/20 päädyimme katsomaan Savelaan hallitilaa joka olisi palvellut meitä väliaikaisesti ja seuramme oli lähellä se ottaa, mutta tajusimme että jos nyt otamme väliaikaisratkaisun niin huomaamme 10:n vuoden päästä olevamme samassa väliaikaisessa hallissa.
Kaupunki kerkesi lehtiin tiedottamaan siitä ja kaikkea. Mutta päätimme että “tarvitsemme kerralla hyvän”.

Oikean kokoisen hallin löytäminen oli mahdottomuus silloisilla budjeteilla. Salmirannan vuosibudjetti tilaan oli ehkä 50 000e ja sitten yhtäkkiä viimevuosiksi TRIAL-seura sai siitä budjetista osuuden ehkä 12 000e. Eli kysymättä Jyväskylän skeittihallibudjettia oli pienennetty niin pieneksi kuin ehkä 38 000e/vuosi .
Tällä rahalla oli mahdoton löytää tiloja ja aloimme miettimään yksityisiäkin rahoittajiakin mukaan seuran kesken.


Kesällä 2020 löysimme Gummerustalon tilat. Kaupunki yhdisti AKK:n varaston, Trial-seuran toiminnan ja skeitti- sekä scuuttauksen saman katon alle jolloin saimme harrastajamäärälle oikeankokoisen tilan. Budjetti tilakäytön kuluihin nousi ehkä lähes 100 000e/vuosi.

Sovimme Jyrun työryhmällä että suunnittelemme ja rakennamme skeittihallin itse. Se yhdistää meitä ja siitä tulee sellainen kun “me” halutaan. Olimme kaikki uuden äärellä ja suunnittelimme ja visoimme porukalla piirrustuksia.
Kaupunki maksoi suunnittelusta ja rakennustyöstämme 20 000e talkooavustusta Jyrulle.
Saimme Säynätsalon vaneritehtaalta 11 000e vaneria lahjoituksena ja
kaupunki kustanti loput materiaalit.

Alihinnoittelimme suunnittelu- ja rakennustyön osuuden, mutta saimme hallin valmiiksi. Kiitos siitä Jyrun työryhmälle ja meitä auttaneille. Sitten tulikin korona ja rajoitukset.

Saimme hallin auki seuran jäsenille huhtikuussa ja teimme sen “omilla” rahoillamme. Meillä oli jäseniä 0kpl ja lisäksi scuuttaajille piti järkätä myös toimintaa, koska heillä ei aktiivista seuratoimintaa ole eikä kukaan kuka sitä pyörittää (vielä).
Visioimme rungon ja aloitimme. Ihmisiä tuli ja visioimme lisäksi ohjatun skeittikoulun. Mille on ollut suuri tarve. Alkusyksystä starttasimme myös aikuisille skeittikoulun.

Kaupunki ei voi tällä hetkellä palkata työntekijää halliin joten he sijoittivat ison rahan valvontakamerajärjestelmään jota kentänhoitaja satunnaisesti katsoo huhtasuon kentällä.
Me sanoimme että tuo ei ole hyvä ajatus että jos hallissa on 20kpl 10-vuotiaita skuuttareita ja joku satuttaa jalan tai tapahtuu ilkivaltaa ja paikalla ei ole aikuista. Ei etävalvonta toimi tälläisessä.
Tähän kaupunki sitten heräsi ja aloitimme suunnitella että miten saamme kaiken toimimaan.

Jyväskylän rullalautalijat Ry kehitti tämän ratkaisun. Seura ottaa “vastuun” hallin pyörittämisestä. Vuokraamme hallia tuntihinnalla kaupungilta ja hoidamme vuoroja, valvonnan ja toimintaa.
Lisäksi suunnittelimme kaupungin yleisövuorot eli sellaiset vuorot mihin ei jäsenyyttä tai seuraa tarvita. Eli ne todellat halvat vuorot mitkä on julkaistu ja aikoja sitten kaupungin sivuille, vaikka toivoimme että “miettikää hintoja uudelleen, elkääkä julkaisko niitä ennen kuin saamme nämä kuviot selvitettyä”. Tällä hetkellä kaupungin yleisövuoroja on tulossa 2x viikossa ja kaupunki ostaa meiltä valvonnan vuoroille.
Tämä ei ole toivottu tilanne lainkaan, mutta haluamme olla “ohjaksissa”. Toivomme seurana että voisimme keskittyä vain lajin kehittämiseen, opettamiseen, parkki- ja kaupunkisuunnittelun sekä tapahtumanjärjestämiseen.
Olisi hienoa jos skeittihalliin saisi palkattua tulevaisuudessa skeittaavan kentänhoitajan, tai paikka tulisi nuorisotoimen alle ja siellä olisi töissä skeittaava nuorisotyöntekijä.

Olemme seurana olleet puun ja kuoren välissä. Kaupungin byrokratia, rahattomuus, asioiden pallottelu ja oikeasti asiasta kiinnostuneen puuttuminen on tehnyt asiat hankalaksi ja he koittavat vain selvitä. Me olemme seurana loojaleja itse skeittaukselle. Emme halua että skeittauksesta tulee kallista “eliittilajia” mikä juniorille maksaa 600e/kk. Emmekä halua myöskään kasvattaa ympäristöä siihen että teemme kaiken rakkaudesta lajiin ja mistään ei tarvitse ikinä maksaa.
Mutta jos kaupunki julkaisee hinnat ennen mitää käytännön selvityksiä niin on hankala “kilpailla” seurana. Asiakkaat ja harrastajat näkevät äkkiseltään vain sen että
Kaupungin hinta vuorolle on 3e ja Jyrun hinta 6e, joten mistä sen 3e haluaa joka kerta maksaa ekstraa? Saati 50e-vuosijäsenyys päälle!?
Jyru haluaa edistää tätä lajia. Kasvattaa tietoisuutta ja rakentaa kulttuuria sen ympärille. Haluamme että jengi pääsee harrastamaan ja lisäksi lajista kiinnostuneiden on mukava tulla kokeilemaan ja oppimaan. Haluamme opettaa ihmisille ketkä osallistuvat tekemiseemme myös sen että työstä pitää saada korvaus. Ja vaikka DIY-kulttuuri ja rakkaus lajia kohtaan meillä kaikilla on suunnaton niin tarvitsemme budjettia, jotta voimme maksaa tehdystä työstäkin.

Olemme luoneet skeittareillemme nyt kuluvana vuotena töitä skeittiparkkien rakentamisen, konsultoinnin sekä skeittauksen opettamisen ja valvomisen parissa.

Seurassamme ja Jyväskylässä on todella rikas ja pitkät perinteet omaava skeittikulttuuri. Seuramme opettajat, valvojat, suunnittelijat, rakentajat ja tekijät ovat lautailleet useat jo yli 20-vuotta. Verta, kyyneliä, onnistumisia, maailman näkemistä, ihmisten kohtaamista sekä maahan kaatumisen, ja sieltä ylösnousemisen suuren taidon. Ei anneta periksi.

Se että meillä on erinomainen skeittihalli hyvällä sijainnilla on todella monen asian summa. Itse kaksi vuotta projektissa mukana olleena toivon että tästä se lähtee. Yrittäjänä minulla on monta rautaa tulessa ja asiat olisi voinut hoitaa paremminkin. Mutta olemme tehneet niinkun olemme osanneet sillä porukalla mikä meillä ollut. En ole tunteja ja työtehtäviä laskenut tältä ajalta, mutta niitä on ollut paljon. Toivon että saamme uusia harrastajia, skeittipaikkoja, tapahtumia sekä tottakai tekijöitä jyrun ja skeittauksen pariin.

Ollaan kuulolla ja olkaa yhteydessä jos tulee kysyttävää, ehdotuksia, kehittämisideoita. Pyritään duunaamaan porukalla Jyväskylästä parempi skeittikaupunki.

-Ville Leppänen-

Puheenjohtaja, ihminen
Jyväskylän rullalautailijat Ry